Mitä transhumanismi on? |
Transhumanismi on tapa ajatella tulevaisuutta siitä näkökulmasta, ettei ihminen nykymuodossaan edusta kehityksemme päätepistettä vaan pikemminkin hyvää alkua. Muodollisesti transhumanismin voidaan määritellä tarkoittavan filosofis-kulttuurillista liikettä ja ajattelusuuntausta, joka korostaa sovellettuun järkeen ja viisaasti ohjattuun teknologiseen kehitykseen sisältyviä mahdollisuuksia ennemmin tai myöhemmin ylittää useimmat nykyihmisyyteen kuuluvat perustavanlaatuiset fyysiset ja psyykkiset rajoitukset. Tämän asenteensa — ihmisyyden transformaation ja edelleenkehittämisen — transhumanistit rakentavat sekulaarin humanismin traditiota jatkaen; siis pohjautuen ajattelutapaan, jonka mukaan ihminen itse, hänen kykynsä ja älynsä, on todellisuutemme ja tulevaisuutemme keskeisin muokkaaja, sekä toimivampi keskiö maailmankuvalle kuin taikausko tai luottamus yliluonnolliseen/uskonnolliseen. Muiden sekulaarien humanistien tavoin transhumanistit katsovat ihmisten itsensä voivan muuttaa asioita paremmiksi edistämällä rationaalista ajattelua, vapautta, suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa. Tähän transhumanistit vielä lisäävät huomion, ettei maailmanparannuspyrkimyksissä ja itsensä kehittämisessä ole välttämätöntä rajoittua perinteisiin humanistisiin menettelyihin, vaan syytä on havaita myös alati kiihtyvän teknologisen kehityksen tarjoamat pian kenties kovinkin hurjiksi käyvät mahdollisuudet, joihin näyttää sisältyvän mm. tapoja kehittyä yli siitä, mitä nykyään kutsumme ihmiseksi. Ihmisen muoto tai nykyinen biologia ei määrittele sitä mikä meissä on arvokasta. Arvokasta ovat pyrkimyksemme, päämäärämme ja kokemuksemme — se, millaisen omasta elämästämme teemme. Transhumanistille kehittyminen paremmaksi tarkoittaa suurempaa määrää mahdollisuuksia muokata itseään ja ympäristöään, suurempaa määrää vaihtoehtoja oman elämänsä hallintaan. Transhumanistit asettavat suuren arvon itsemääräämisoikeudelle: yksilön kyvylle ja oikeudelle suunnitella ja valita oma tiensä. Transhumanistit haluavat luoda maailman, jossa jokaisella yksilöllä on mahdollisuus päättää itse, haluaako pysyä nykyisessä muodossaan vai muuttaa itseään toisenlaiseksi. Tieteellisen ymmärryksen kasvu ja teknologiapohjaiset muutosprosessit ovat olleet kiihtyvässä vauhdissa koko ihmiskunnan historian ajan. 1900-luvulla nämä kehityskulut saavuttivat sellaisen nopeuden, että tuntuvaa muutosta on hyvin konkreettisesti havaittavissa yhdenkin ihmiselämän (ja nykyään jo paljon lyhyemmänkin ajanjakson) aikana. 2000-luvulle tultaessa muutos- ja kehitysvauhti ei todellakaan ole ollut laantumaan päin, joten kaikella todennäköisyydellä edessämme on mitä mielenkiintoisimpia aikoja. Oletettavasti tullaan kehittämään uusia tekniikoita, joilla ihmisten kognitiivisia kykyjä voidaan lisätä ja tehostaa mm. kyborgisaatiomahdollisuuksien kautta, kenties luoden suoria yhteyksiä aivojemme ja teknologisten komponenttien välille. Teknologian ja biologian sulautumisen ja sekoittumisen lisäksi saatamme verrattain läheisessä tulevaisuudessa luoda myös todellisen ihmisenveroisen tekoälyn, ja kunhan ensimmäinen kaltaisemme keino-olento on luotu, saattaa sen matka yli-inhimillisiin valmiuksiin olla varsin lyhyt. Kiehtovaa on myös, että nykyarvelujen mukaan molekulaariseen nanoteknologiaan joissakin skenaarioissa sisältyy mahdollisuus mm. kaikille yltäkylläisesti riittävien materiaalisten resurssien luontiin sekä kehomme biokemiallisten prosessien tarkkaan hallintaan, mikä periaatteessa aikanaan mahdollistaisi mm. sairauksien poiston ja vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi. Lisäksi aivojemme osien uudelleensuunnittelun (nanoteknologia-avusteisesti ja varsin paljon tietoa aivojen toiminnallisuudesta vaatien) ja/tai farmakologisen rikastamisen myötä meille voi tarjoutua tilaisuus emotionaalisen hyvinvointimme lisäämiseen sekä tunteidemme kirjon monipuolistamiseen aivan uusilla tavoilla. Ylipäätänsä psyykkiset ja fyysiset piirteemme saattavat tulevaisuudessa olla hyvin vapaasti meidän itsemme valittavissa ja muokattavissa. Synkemmätkin kehityskulut ovat kuitenkin mahdollisia, ja transhumanistit tiedostavat että lukuisia odotettavissa olevia teknologioita saatetaan käyttää myös äärimmäisen vahingollisilla tavoilla. Jopa planeettamme elämän jatkuminen voi olla uhattuna. Pyrkimys riskien kartoittamiseen ja ymmärtämiseen sekä työskentely katastrofien välttämiseksi onkin keskeinen osa aktiivista transhumanistista asennetta. Transhumanismi on nykyään siirtymässä valtavirtakulttuurin piiriin, kun kasvava määrä tieteentekijöitä, filosofeja ja yhteiskunnallisia ajattelijoita alkaa tiiviisti pohtia transhumanistisiin kysymyksiin liittyvää mahdollisuuksien kirjoa. Kattojärjestö World Transhumanist Associationin alta löytyy nopeasti kasvava kokoelma näkemyksiltään ja painotuksiltaan toisistaan eroavia transhumanistisia järjestöjä ja keskusteluympäristöjä monista eri maailmankolkista. Yksityiskohtaisemmin transhumanismista kertoo mm. tämän sivun loppuosa linkkiviitteineen. Tiiviinä kiteytyksenä transhumanistisesta perussuhtautumisesta toimii Suomen Transhumanistiliiton peruskirja. Lisätietoa:
|