Bioteknologialla eli biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa teknologiaa. Niinkin perinteisessä toiminnassa kuin hiivan käyttämisessä leivonnassa voidaan katsoa olevan kyse bioteknologiasta, joskin useammin tätä termiä käytetään viittaamaan esimerkiksi insuliinin biosyntetisointiin ja muihin hieman uudempiin teknologisiin innovaatioihin.

Transhumanistisesta näkökulmasta kenties mielenkiintoisinta bioteknologiassa on mahdollinen tuleva kehitys, erityisesti niiltä osin kuin se liittyy mahdollisuuksiin suuresti muokata ihmisorganismia ja/tai totuttuja käytänteitämme. Esimerkiksi kloonaus, geeniteknologia ja kantasolututkimus ovat verrattain yleisiä puheenaiheita.

Ihmisyksilöiden kloonaus lienee kehitysaskel, johon sisältyy selvästi vähemmän potentiaalia mullistaa maailmaa kuin joskus ajatellaan. Varsinaisia sananmukaisia transhumanistisia mahdollisuuksia tähän teknologiaan ei kovin suurissa määrin sisältyne, sillä kyse olisi pelkästään yksilöiden (epätäydellisestä) kopioinnista. Yhdeksi jossain määrin käytetyksi hedelmättömyyshoidoksi ihmisyksilöiden kloonaus saattaa toki kehittyä, ja saattaapa joku miljardööri aikanaan periaatteessa innostua kloonaamaan itsestään kymmeniä tai selvästi useampiakin lapsikopioita ja kenties ostamaan näille kaikille sijaiskotikasvatuksen, mutta näitä mahdollisuuksia suurempia muutoksia ei ihmiskloonaus tuone tullessaan. Merkittäviä yhteiskunnallisia ja/tai joidenkin yksilöiden elämän kannalta hyvinkin keskeisiä vaikutuksia — positiivisia tai negatiivisia — tällaisiinkin kehityskulkuihin toki sisältyisi.

Hieman suurempia muutospotentiaaleja sen sijaan liittynee kantasolujen kloonaukseen ja kantasoluihin laajemminkin. Kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, kehojemme monenlaisten toisistaan suuresti poikkeavien solujen alkumuotoja. Niistä alkaa nykyään olla hyötyä useiden kroonisten tautien hoidossa, ja saatetaanpa kantasoluista aikanaan oppia kasvattelemaan uusia kudoksia, elimiä tai niiden osia potilaille, joiden aikaisemmat vastaavat ovat vaurioituneet. Näille main liittyy paljon mahdollisuuksia esimerkiksi ihmisten keskimääräisen eliniän pidentämiseen, joskin tässä mielessä erityisen merkittävät kehitysaskeleet saattavat toki olla vielä kaukanakin tulevaisuudessa.

Transhumanistisen pohdinnan kannalta olennaisin bioteknologian osa-alue on kenties geenitekniikka, joka riittävän pitkälle kehittyneenä mahdollistaisi ihmisorganismin hyvin laajamittaisen muokkauksen aina posthumaaniuteen saakka (vielä huomionarvoisempi biotekniikan osa-alue tosin saattavat olla esim. ne uhat, joita liittyy mahdollisuuksiin kehittää erityisen tuhoisia viruksia ja muita taudinaiheuttajia). Verrattain läheisessä tulevaisuudessa somaattinen geenimanipulaatio saattaa kehittyä sille asteelle, että esimerkiksi kystisen fibroosin kaltaiset yksittäisen geenivirheen aiheuttamat taudit pystyttäisiin poistamaan. Pitkälle menevään sukusolulinjan geenimanipulaatioon sen sijaan lienee niin pitkä matka, että paljon yleisemmänkin organismien muokkauksen mahdollistava molekulaarinen nanoteknologia saattaa kehittyä sitä nopeampaan tahtiin. Tässä skenariossa laajamittainen geenimanipulaatio olisi suurista mahdollisuuksistaan huolimatta osittain vanhanaikaista jo kehittyessään.

Lisätietoa: