Se riippuu tekemistämme poliittisista valinnoista, mutta ainakaan toistaiseksi ihmiskunnan historiassa ei ole vallitsevasti käynyt niin. Vahvoin perustein voidaan väittää, että nykypäiväisen teollistuneen yhteiskunnan tyypillisellä kansalaisella on korkeampi elintaso kuin yhdelläkään keskiaikaisella kuninkaalla. Kuninkaalla saattoi olla omat hovimuusikkonsa ja -orkesterinsa, mutta nykypäivänä saa halvalla CD-soittimen ja äänitallenteita, joiden avulla voit kuunnella parhaita muusikkoja milloin haluat. Kuningas saattoi sairastua keuhkokuumeeseen ja kuolla, mutta nykyään kehitysmaissakin on usein saatavilla tehokkaita hoitokeinoja. Kuninkaalla saattoi olla kullatut vaunut kahdeksalla valkealla hevosella, mutta nykymaailmassa on suurille joukoille helppoa hankkia oma auto. Ja sinulle on mahdollista hankkia televisio, nettiyhteys ja asunto kera lämpimän suihkun ja puhtaan vesijohtoveden. Voit puhua kännykällä toisella puolella maailmaa olevalle kaverillesi, ja tiedät paljon enemmän maailmankaikkeudesta kuin yksikään vuosituhannen takainen monarkki.

Uudet teknologiat tyypillisesti halpenevat ajan kuluessa. Esimerkiksi lääketieteen alalla uudet kehittyvät menetelmät ovat yleensä saatavilla vain koehenkilöille ja poikkeuksellisen rikkaille yksilöille, mutta kun kyseiset menetelmät rutinoituvat ja yleistyvät, niiden hinta laskee ja ne tulevat yhä useampien saataville. Jopa kaikkein köyhimmissä nykyisissä maissa miljoonat ihmiset ovat hyötyneet rokotteista ja penisilliinistä. Kuluttajaelektroniikan alalla esimerkiksi parin vuoden takaisen huippukotitietokoneen hinta on nykyään vain murto-osa silloisesta.

On selvää, että kaikki voivat suuresti hyötyä paremmasta teknologiasta. Usein suurimmat edut menevät aluksi niille, jotka ovat sopivassa asemassa ja muuten pystyvämpiä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, mikä voidaan katsoa varsin epätasa-arvoiseksi. Voidaan arvella, että jotkut tulevat keksinnöt saattavat lisätä yhteiskunnallista eriarvoisuutta, sillä esimerkiksi ensimmäiset ihmisten kognitiivisia kykyjä huomattavasti parantavat teknologiat saattavat aluksi olla niin kalliita, että vain varakkaimmat voivat ottaa niitä käyttöön. Sama voi tapahtua jos lapsia aletaan geneettisesti etukäteissuunnitella. Jo valmiiksi etuoikeutetut tulisivat yhä kyvykkäämmiksi pärjätä huonompiosaisia paremmin. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö; nykyäänkin rikkaat vanhemmat voivat tarjota lapsilleen paremman koulutuksen, parempia materiaalisia mahdollisuuksia ja usein esimerkiksi uralla etenemistä auttavia sosiaalisia kontakteja sopiviin tahoihin.

Valitettavaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta on olemassa, eikä teknologian kehitys jokaisessa mahdollisessa skenaariossa poista tätä maailmamme piirrettä. Olisi kuitenkin hyvin ajattelematonta vastustaa uusien teknologioiden kehittämistä tämän vuoksi. Tekninen ja taloudellinen kehitys ei ole nollasummapeli, vaan positiivisen summan peli; ihmiskunnalle saatavilla olevat resurssit ja mahdollisuudet lisääntyvät. Pitkällä aikajänteellä katsottuna tällainen kehitys on tähän asti parantanut myös huonompiosaisten mahdollisuuksia selvästi, mutta se, miten vahvasti näin käy tulevaisuudessa, riippuu tietenkin suuresti poliittisista valinnoistamme, ja on pelkistä teknologisista seikoista erillinen kysymys. On tietenkin toivottavaa, että jokainen meistä kantaa eettisen vastuunsa valitessaan, miten yleiseen poliittiseen kehitykseen vaikuttaa, vai vaikuttaako.