Miksi transhumanistit haluavat elää pidempään? |
Tämä on henkilökohtainen valinta. Oletko koskaan ollut niin onnellinen että voisit itkeä? Onko elämässäsi ollut sellaista syvällisen ymmärryksen hetkeä, johon verrattuna koko muu olemassaolo tuntui tylsältä, harmaalta unelta josta olet juuri herännyt? On helppoa unohtaa, kuinka hyvältä elämä tuntuu parhaimmillaan. Mutta noina hetkinä, kun todella muistamme — täydellisessä tyytymyksen tunteessa tehdessämme luovaa työtä tai rakkauteen kuuluvassa ekstaasissa — ymmärrämme kuinka arvokas ja ainutlaatuinen jokainen minuutti olemassaoloa on. Saatat miettiä itseksesi: "Olisipa elämä aina tällaista. Miksei tämä voi kestää ikuisesti?" Ehkä se voi. Kun transhumanistit haluavat pidentää elämää, he eivät tyydy vain lisäämään muutamaa vuotta elämään vanhustentalossa. Päämääränä on lisätä elämään terveitä, onnellisia ja tuottavia vuosia — siis niille, jotka haluavat valita tällaisen vaihtoehdon. Ideaalitilanteessa jokainen voisi itse päättää milloin haluaa kuolla, tai olla kokonaan kuolematta. Monet — joskaan eivät kaikki — transhumanistit haluavat elää pidempään, koska he haluavat tehdä, oppia ja kokea enemmän, pitää enemmän hauskaa ja olla pidempään rakkaittensa seurassa; jatkaa kasvuaan yli sen vähäisen vuosikymmenmäärän, jonka evoluutio meille luontevimmin antaisi, ja nähdä kaikki ihmeet, jotka tulevaisuus tuo tullessaan. Kuten erään kryoniikkaorganisaation myyntipuhe kuuluu: "Elämänhallinta ja sydämen viisaus perustuvat aikaan. Beethovenin viimeisissä kvarteteissa, 'vanhojen miesten' kuten Sofokleen, Russellin ja Shaw'n teoksissa, näemme häivähdyksiä aikuisuudesta ja substanssista, kokemuksesta ja ymmärryksestä, kauneudesta ja humaanisuudesta, jota ei ole läsnä lapsissa eikä teini-ikäisissä. He saavuttivat tuon tason, koska elivät pitkään, koska heillä oli aikaa kokeilla ja kehittyä ja pohtia; aikaa, jota meillä kaikilla voisi olla. Kuvittele ihmisten kuten Benjamin Franklinin, Lincolnin, Newtonin, Shakespearen, Goethen ja Einsteinin elävän ei vain muutamaa vuosikymmentä vaan vuosisatojen ajan. Kuvittele maailma, joka koostuu heidänkaltaisistaan yksilöistä. Se olisi todellakin sitä mitä Arthur C. Clarke kutsui 'Lapsuuden Lopuksi' — aikuisuuden ja ihmisyyden alku." Katso myös:
|